Orffia aloittelijoille

Hannu on rummuttaja. Koputtelee kaikkea mistä ääni lähtee. Keikalla hän soittaa pahvilaatikkorumpuja, hiekkasankoa ja nyckelpulkkaa. Lisäksi hän saattaa innostua soittamaan kitaralla tangoa tahi kanteleella kalavaletta! Hannu on orkesterin kolmanneksi paras laulaja – omasta mielestään. Hänellä ei ole propellia, mutta hän on sopivan paksu ja parhaassa iässä kuten Katto- Kassinenkin. Hän tykkää puolukkahillosta ja muistakin sellaisista asioista, joissa kirpeys taistelee makeuden kanssa!

Kimmo on kitaransoiton Peppi Pitkätossu ja Asterix. Rohkea ja pippurinen; ei niin vaikeaa sooloa olekaan, mitä hän ei yrittäisi. Yrittämisestä saa tässä orkesterissa muutenkin papukaijamerkin! Kimmo tekee myös mandoliinilla mitä mandoliini haluaa. Hän on bändin laulaja, mutta ei tee siitä suurta numeroa. Kimmo on perustanut Hannun kanssa kuntoilukerhon, jossa Matti toimii maskottina. Kimmo potee satunnaisesti autokuumetta, mutta kannattaa silti linja-autoilua tahi kimppakyyteilyä.

Matti on puhaltaja. Hän saa soimaan ainakin saksofonin, tinapillin ja huuliharpun. Hän osaa myös puhkuttaa haitaria ja tehdä vaativia temppuja. Laulajana hän pärjäisi vaikka rakennushommissa – ääni on kakkosnelosen ja kukkatapetin välimaastossa! Matilla on kotona taskutrumpetti, jolla hän saa naapurit virkeiksi. Pianonsoitosta hän tapaa sanoa: - Mustilla koskettimilla pääsee Kiinaan! Lisäksi Matti tuntee nuotit – nuo kummalliset käppyrät, tästä orkesterin muut jäppendaalit ovat hänelle vilpittömän kateellisia!

Kuva: Tytti Pohjola & Noora Järvilä

Historffiaa eli orkesterin alkutaipale:
Arkeologisten nenänkaivausten perusteella voidaan Orffien syntymästä sanoa, että melko varmasti ja ehkä. Lisäksi tiedetään huhupuheiden perusteella, että kyllä, kai ja voi olla! Lähes oikeasti Orffien asumapaikkojen tutkijat ovat katkenneista kitarankielistä pystyneet ennustamaan menneisyyttä.

Tutkijat kirjoittavat: Vuonna -94 Matti ja Kimmo soittivat koulunsa puffetissa lastenlauluja lastentarhaopettajaopiskelija ystävilleen. Keksivät hiukan huumorimielessä itselleen nimen ”Tohtori Orff & Herra Dalcroze”. Ajattelivat, että onpa ihmeellisen vaikea nimi. Niinpä. Epähuomiossa nimi jäi bändin nimeksi ja vakiintui.

Samoihin aikoihin paitsi aiemmin toisaalla Hannu teki lastenlevyn ”Tilitants:Tyytiti”. Osa levyn lauluista asettui Matin ja Kimmon ohjelmistoon. Kesällä -96 Matti ja Kimmo pääsivät esiintymään Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. Sinne moottoripyöräili myös Hannu uimaräpylä takapoksissa. Kaupasta haettiin pahvilaatikoita, tehtiin rummut, treenattiin hiukan, epäröitiin ja emmittiin, mutta lopuksi uskaltauduttiin esiintymään. Ensin illalla klo 23 lähinnä aikuisille, mutta seuraavana päivänä oikeasti lapsille. Kokemukset olivat hurmaavan rohkaisevia! Tällä tavalla Tohtori Orff & Herra Dalcroze aloitti yhteisen monimutkallisen matkansa, lähes vahingossa.

Nyt (syksyllä 2005) 6 levyä ja yli 1000 keikkaa myöhemmin he ajattelevat : -Kävipä duuri!

Haastatteluja netissä

YLE Mikaelin haastattelu v.2002

SELVIS ja Hannu 2000